Onpahan ollut tasapaksua tai olen siis yrittänyt elää matalalla profiililla, sillä olen antanut tunteideni levätä. Silti, on myönnettävä, että pidän niin miehistä, etten voi ilmankaan olla.

Entinen miesystäväni haluaisi tavata ja minä en voi tavata, koska minä en halua. Hän on minulle aivan liian loivaliikkeinen. Pidän miehistä, jotka toimivat. Kuten Ihana Mies... Palaan häneen aina uudelleen ja meillä on taas tapaaminen tiedossa. Oli pitkään niin rauhallista ja koitin parhaani mukaan unohtaa hänet, mutta kun hän ehdotti tapaamista, en empinyt hetkeäkään. Me molemmat tiedämme missä mennään. Tiedän, että minun ei pitäisi tavata varattua miestä, mutta me vaan saamme virtaa toisistamme. Kerroin hänelle, että haluaisin unohtaa, mutta aina kun kaipaan hyvää ja hauskaa keskustelukumppania, hän tulee mieleeni. Niin ja AINA kun tekee mieli rakastella, niin tulee mieleen vain ja ainoastaan hän

K:n kanssa ollaan oltu yhteyksissä työasioiden puitteissa ja viimeeksi kun yritin soittaa hänelle, enkä saanut kiinni, hän sitten soitti minulle. Saimme työasiat järjestykseen ja lopuksi hän sanoi, että oli koko päivän ajatellut  minua ikävöiden j rakkaudella

Kaikkea muutakin säätämistä on ollut, mutta en vaan ole syttynyt kenellekkään. Onneksi!