Minua sitten ottaa pattiin se kun puhutaan samasta asiasta mutta ihan eri tavalla. K laittoi minulle viestiä viikonloppuna, kun oli nähnyt minun kuvani. Oli niin tullut ikävä meidän YSTÄVYYTTÄ! Siis hänen mielestä kun se meidän ystävyys oli sitä, että tapaillaan, suudellaan yms.

Yritin monta kertaa sanoa suoraan, että minä käsitän ystävyydellä ihan jotain muuta. Siis kun sitä ystävyyttä minä juuri kaipaan. Niin, että voisi keskustella asioista. Ei niin, että toinen katsoo koko ajan "sillai" ja ehdottelee... Olisin halunut, että asioista olisi puhuttu niiden oikeilla nimillä, mutta ei. Jos toinen koko ajan kieltää olemassa olevan, niin ei sellaisesta mitään tule.

Minusta meillä oli SUHDE, ei se mitään pelkkää ystävyyttä ollut. Ystävyydessä ei ole mitään seksuaalista, se kulkee henkisellä tasolla. Minulle olisi riittänyt se ystävyys, enkä halunut suhdetta. Siksi se kaatui...