Se tapahtui, mikä oli väistämätöntä. Onneksi se oli niin upeeta, että nyt voin taas jatkaa elämääni. Luulen, että emme enää tapaa. Toisaalta niin olisikin parempi. Voisin säilyttää sen ihanan kuvan mielessäni siitä, miten hienoja hetkiä voi elämässä olla.

Kyllä hän vielä soitti minulle, mutta siinä kaikki. Nyt vallitsee hiljaisuus ja tyydyn siihen. Me emme lupailleet mitään ja se olikin hyvä. En tiedä hänen syitään vaikenemiseen, enkä haluakkaan. Minulle riitti se, että sain olla hänen sylissään. On parempi, että hän unohtaisi minut, eikä yrittäisi enää ottaa yhteyttä, sillä tapaamisemme olisi kuitenkin todella vaikeata.

On minulla ikävä, mutta tiedän, että se menee ohi, kun aikaa kuluu. Jonain päivänä heitän koko  päivän muistojen laatikkoon ja se haalistuu.