Lomat loppui K:lta.
Heti eilen illalla alkoi tulla viestejä ja tänään jo soitti! Siis, minä en vaan kestä. Niinhän siinä kävi ja ottaa pannuun, että olin oikeassa. Olisi jo halunut tavata jne. Minä oli tyly. Jo illalla vastailin siihen malliin, että heikompi olisi jo luovuttanut. Vaan ei K, kun soitti. Olisi tullut meille, jos olisin ollut yksin. Onnekseni yksi lapsista oli kotona ja se nyt ei olisi ollut kuin järjestelykysymys saada se ulos, mutta en halunut. Sanoin vain, etten ole nähtävyys...

Sitten ehdotteli kahville menoa ja siihen tuumasin, etten jaksa ja loppuviikko onkin buukattu jo kaikkea menoa täyteen.
Siitä oli iloinen, ettei ehdotellut salaista tapaamista, sillä ne ovat nyt ohi. Tapailen häntä toki, mutta julkisesti, niin kuin ystäviä tapaillaan. Sillä mehän ollaan vain ystäviä...