Yli viikkoon en ole kuullut Miehestä. En ole sitä isommin surrutkaan, sillä jotenkin vain luotan hänen sanaansa ja tiedänhän minä, että hänellä on oma elämä, niin kuin minullakin.

Oma elämäni onkin taas täynnä sattumuksia. Ihana mies haluaisi niin tavata, mutta olen syyttänyt työkiireitä, vaikka loma alkaa pian... Aika kinkkistä. No, hänelläkin on se oma elämä.

Nuoren miehen kanssa on todennäköisesti ne treffit, mutta olen kuitenkin sen sortin kyynikko, etten usko ennen kuin se tapahtuu. Enkä tunne häntä niin hyvin, että voisinko luottaa sanaan? Voi siis ihan hyvin tulla peruutuskin.

Nämä siis näin, mutta tänään sain viestin mieheltä(sanon häntä Jimiksi), jonka kanssa ollaan tavattu 1,5v sitten työasioissa ja sen jälkeen tapailtu aina kun hän on osunut paikkakunnalle. Meillä ei ole ollut mitään, ei halaamista kummempaa, joskin aika kevyttä kenttähuumoria. Tänään hän halusi tavata! Olin ihan tillintallin, sillä niin innoissani olin, koska edellisestä tapaamisesta oli jo niin kauan. Olin häntä juuri ajatellut, että laitan viestiä, mutta hän ehti ensin. Tapasimme ja se oli tosi kivaa. Kävimme syömässä ja vaihdoimme kuulumisia. Kävi vaan niin, että tapaamme viikon päästä uudelleen??? Huh!

Sitä ennen tapaan nuoren miehen ja sen jälkeen Miehen....ei hemmetti!