Juuri nyt en kyllä kelpuuttaisi ketään. Ihania miehiä on maailma täynnä, mutta ajatuskin, että joku lojuisi minun sohvalla, kauhistuttaa. Olen tapaillut varsin mukavia miehiä, mutta onneksi vain työasioissa.
On se vaan niin kivaa olla omissa oloissaan tai lasten kanssa. On erittäin vaikea edes kuvitella, että kukaan olisi minulle niin läheinen, että kokisin olevani oma itteni sillai rennolla tavalla.

Muutama huono seurustelusuhde oli sitä, että aloin tuntea itseni kodissani vieraaksi. Siis jos mies alkaa viihtyä niin hyvin, että sitä jotenkin vaan oma tila pienenee. Sellainen on ahdistavaa. Haluan omassa kotona olla niin, ettei tarvitse koko ajan huomioida toista, sillä koti on minulle niin tärkeä!