Eilen oli erittäin antoisa työpäivä, siis mitä tulee siihen, mitä kaikkea tapahtui työn ohessa.

Mies soitti! Oli taas mennyt useampi päivä, etten ollut kuullut hänestä mitään. Silti, minulla oli kaiken aikaa sellainen tunne, että pian kuuluu... Niin puhelimeni hälytti ja kun näin hänen nimensä näytössä, riemu rempaisi mahan pohjasta. Se oli vaan niin hienoa, kuulla hänen äänensä. Hän oli ulkona ja kuuluvuus oli paikoitellen huono. Kun kerroin, etten kuule häntä, hän sanoi kuulevansa minut erittäin hyvin ja että voisin puhua hänelle mitä tahansa, niin hän mieluusti kuuntelisi. Tuumasin, etten nyt viitsi ihan kaikkea kertoa Päädyimme kuitenkin siihen, että meidän on tavattava. Pallo on sinulla, sanoin, sillä en halua ehdotella. Kerroin vain milloin minulla on loma, että jos vaikka silloin...

Pian puhelun jälkeen tapasin erään nuoren miehen. Erittäin suloisen, mutta niin kovin nuoren. Meilläkin on yhteisiä työasioita joten sen takia tunnen hänet. Juttelimme kotvasen ja kumpikin vaikutti silmin nähden ilahtuneelta toistensa näkemisestä. Kun hän meni pois, huomasin, että sykkeeni oli kova. Olimme juuri sopineet tapaamisesta!!!

Jälleen asia, mistä ei viitsi puhua kenellekkään! Minullahan ei ole ollut koskaan, no joo, ehkä teininä, mutta aikuisena ollessa ei, siis ikäero mikään ongelma. Minulle merkitsee vain se ihminen, millainen hän on. Nuori voi olla ikäisekseen varsin kypsä ja vanhempi taas tosi nuorekas. Mies on minua huomattavasti vanhempi ja nuori mies taas minua huomattavasti nuorempi.

Nuoren miehen kanssa en aio mitään, en aio vietellä, en, vain viihtyä hänen seurassaan, hänen ehdoillaan. Silti...näin hänestä unta kaiken yötä! Ihan kilttiä unta, sillä suutelin, vain suutelin häntä ja usein. Hän on varsin suudeltavavn oloinen. Mies on se, kenen kanssa haluan rakastella!