K vastasi minulle, että haluaa nähdä. Siis kun laitoin hänelle ensin viestin, että eikö halua nähdä minua muuten ja muualla, kuin meillä ja vain siksi?
Haluaa! Oikein soitti ja sanoi, että haluaa nähdä, eikä ole halujensa vanki. Sanoin, että minäkin haluan, mutta haluan myös nähdä ja haluta sillaikin, että ihan pikkasen kosken, vaikka vain poskea:)

Ihan kiva. Eli minusta homma on nyt ihan kivalla tolalla. Minulle jotenkin riittää, jos hän vaan haluaa minua tavata niin, että viihtyy kanssani, koska minäkin viihdyn hänen kanssaan.

I:n kanssa viestiteltiin myös tänään pitkään ja hänelle kerroin suhteestani K:n kanssa. Siis ihan vähän ja hän oli sitä mieltä, että siitä vaan jollen hylkää häntä:) Lupasin, sillä en voisi häntä hylätä koskaan. Olemme olleet niin kauan hyviä ystäviä, etten usko ikinä hylkääväni häntä. Meillä on niin oma kieli ja omat jutut ja olen tottunut I:n kanssa vaihtamaan ajatuksia kaikesta!

Luotsini soitti tänään ja jotenkin tuntui, ettei hän enää jaksa minun ja K:n jahkailuja. Hänen mukaansa meidän vaan kuuluisi mennä sänkyyn ja naida. Minusta koko sana on niin ruma. Emmekä me nai, me rakastelemme, sitten kun K on siihen valmis. Siihen asti vain minä hoitelen hänet...
Tuli kyllä sellainen olo, että vaikka luotsini on ainoa, jolle olen K:sta kertonut, niin en taida enää kertoa mitään. En voi olla niin suoraviivainen kuin hän. Haluan kunnioittaa K:a samalla lailla kuin K minua.