Minulla oli alkuviikosta palaveri, mihin osallistui mm. K. Meni oikein hyvin, mutta parin päivän päästä tuli viesti... Olin ollut niin haluttavan näköinen ja plaaplaa. Siis kerta kaikkiaan, en ymmärrä, miksi en jaksa ja voi ottaa vastaan sellaista. Minusta K on nykyään ihan ok, mutta en halua vastaan ottaa häneltä mitään, mikä tulee lähelle minua. Minua vain niin ahdistaa ja toivoisin todella, että hän ymmärtäisi jättää minut rauhaan.

Taidan kiinnostaa VAIN varattuja miehiä. Nyt minua on lähestynyt vanha kaverini, saman ikäinen kanssani, mutta vahvasti naimisissa. Ihana ihminen, mutta on annettava pakit, koska en vaan halua sotkea itseäni varattuun ihmiseen.

Suurin osa ihmisistä haluaa parisuhteen ja heillä on se tarve olla toisen lähellä. Minulla ei ole sellaista halua eikä tunnetta. Ne ovat vuosien mittaan kadonneet. Haluan olla rauhassa.

Toisaalta, jos osuisi sellainen oikea mies Nauru kohdalle, ei tiedä mitä kävisi. Viimeaikaiset miehet ovat kuitenkin olleet sitä luokkaa, että minä olen ollut se "miehisempi" osapuoli...