Viime yönä valvoin... jo illalla olin niin pahalla päällä, koska - EI mitään viestiä! Yöllä heräsin, kuten jo aavistelinkin, että heti kun joku juttu painaa, niin se herättää yöllä. Pahus! Olin niin pahalla päällä, että ei meinannut kirjankaan lukeminen onnistua, kun mietin kaikkea. Minulla oli jos vaikka kuinka monta versiota, mitä vastaan hänelle, jos hän ylipäätään vastaa minulle... Vähällä oli, etten kirjoittanut ylös. Joka tapauksessa olin vahvasti sitä mieltä, että vihellän pelin poikki, koska en osaa peliä saati että olisin jyvällä minkäänlaisista säännöistä. Siihen päätökseen sitten nukahdin ja heräsin aamulla entistä väsyneenpänä.

Töissä sitten huomasin, että kappas, viesti oli saapunut! Hän ei ole varma siitä ehdottamastani päivästä, mutta varmistaa huomiseen mennessä. Se saattais onnistua... Mitä vastasin hänelle??? En mitään! Mitä olisin? Jospa vasta huomenna vastaan, kun hän varmaankin ilmoittaa, ettei hänelle käy! Sitten kehoitan häntä hankkimaan sukset, opettelemaan sen verran hiihtämään, että voi suksia vaikka Sudaniin.

Vaan silti - vähänkö toivon, että hän ilmoittaisi tapaamisemme onnistuvan... Kyllä sitä voikin olla kaheli