Tämä miehetön elämä maistuu hunajalle, juuri nyt, kun vietän koti-iltaa, yksin. Lapset ovat menneet isänsä luokse ja minä saan olla vaan, hiljaa ja tekemättä mitään tai tekemällä mitä huvittaa.

Tosi asia on se, että minulla on ollut miehiä, varmaan liikaa... ja niin ollen on aivan huikeaa olla yksin, olematta yksinäinen. Nauttia siitä, kun ei tarvitse huomioida ketään ja olla tuntematta syyllisyyttä...

Joskus, ehkä, voisin tavata miehen...sellaisen, joka voisi hyväksyä minut ihan minuna, olla yrittämättä muuttaa minua, antaa tilaa minulle ja tasapainottaa omalla tyyneydellään minun vilkkauttani.

Siihen asti...minä lennän vapaana!