Eilen taas törmäsin siihen kummaan luuloon! Miten minä voin pärjätä ilman miestä???
Minusta on erittäin kiusallista, että ihmisiä kiusaa minun saamattomuus. Siis, kun en saa seksiä, elän seksitöntä elämää. Onko se mitään elämää?

On se! Nyt vain on tälläinen kausi ja olen erittäin tyytyväinen. Minä en siis voi ajatellakaan, että ottaisin jonkun hoidon aina silloin tällöin. On siis aivan turhaa selittää kenellekkään, että minun elämässäni on muutakin kuin seksi. Kyllä minä sitten aktivoidun, kun se aika tulee.

K:n kanssa tekstailin ja hän oli jotenkin kuvitellut, että minä olen jostakin loukkaantunut. Vastasin hänelle, että onpas hänellä vilkas mielikuvitus....siis, onko hänellä niin huono itsetunto? On, sen kuulin yhteiseltä ystävältämme. Oli kamalaa kuunnella kuinka hänen pisteet kolisivat alas....

Niin, kyllä minä pärjään. Pakkohan se on, kun miehet ovat niin reppanoita. Tosiasia on se, että vapaana liikkuvat miehet...huh...antaa olla. Kaikki hyvät ja tosimiehet eivät ole vapaita!