Eilen kuulin jotain tosi kaunista

Olimme sängyssä ja sitten haastelimme kaikkea hauskaa. Hän tuumasi sitä, että jos oikein luonnonmukaisesti ilmaistaan, niin... ollaan sitten kukka ja mehiläinen. Mikäs on pörrätessä kun on niin tavattaman kaunis kukka...

Niin, että kelpaako? Heh, ja kikatin aivan väärälläni. Joo, hän oikeesti osaa käsitellä minua ja se on paljon se, koska ikinä en ole vastaavaan törmännyt. Yleensä, kaikki ovat vain halunneet suorittaa ja sitten ovat jääneet odottelemaan kehuja ja kiitoksia. Kun kerron hänelle, miten ihanalta hän tuntuu, hän sanoo, että se johtuu siitä, kuinka minä hänet tunnen... Ei siis mitään patsastelua siitä, kuinka hemmetin ihana hän on! Upeeta!