Parikymmentä vuotta sitten seurustelin miehen kanssa, joka oli naimisissa. Minua paljon vanhempi. Se oli melkoista piinaa, jonka aikana olin todella kovilla. Sairaanakin aina sairaalahoidossa asti. Rakastin aivan hullun lailla. Suhde oli ala- ja ylämäkeä kuin hurjimmassa vuoristoradassa. Lopetimme koko ajan ja aina vaan ajauduimme toistemme seuraan. Kunnes sitten päätin, että nyt se on OHI! Selvitäkseni hengissä, lopetin sen ja muutin työpaikkaa ja ikään kuin lakaisin kaikki jälkeni. Ystäväni auttoivat, eivätkä suostuneet kertomaan tälle miehelle mitään minusta.

Tapasin sitten uuden miehen ja menin naimisiin. Tämä vanha heila kummitteli öisin unissani. Näin jatkuvasti unia, joissa mies kulki varjona perässäni, musta pitkä takki päällään. Ajan myötä se sitten jäi pois.

Eräänä päivänä,kun olin jo eronnut, törmäsin jälleen tähän mieheen. Oli muuttanut samaan taloon. Eronnut vaimostaan ja taas oli uusi nainen. Olin onnellinen, kun en jaksanut välittää. Vuosien mittaan entistä onnellisempi, sillä niin oli mies vanha ja sairaalloinen.

Vaan - taas hän on unissani. Näin unta, missä hän oli nuoruuden voimissaan, komeana ja elinvoimaisen, mutta - hän okseni päälleni. Kamala painajainen! En siis ymmärrä, miksi hän ei voisi jo alitajunnastani mennä pois...