Kävinpä päiväkahvilla
. Hienosti meni. K olisi halunut tarjota minulle ruuat, mutta en halunut. Yritti kovasti, mutta minä olen niin huono syömään, etenkin siihen aikaan. Sanoi sitten aika jännästi, että ei ala minun kanssa kinaamaan, kun häviäisi senkin taiston... Jäin kyllä ihmettelemään, minkä taiston on jo hävinnyt?
Oliko sittenkin totta, että hän olisi halunut minusta muutakin kuin vain ystävyyttä? No, en anna sen vaivata. Meillä oli kuitenkin mukavaa. Juttelimme kaikkea, siis kaikkea muuta paitsi ei meistä!
Minusta se on sellainen tulenarka alue, että vältän sitä viimeiseen asti. En siis ehkä halua tietää sitä, että hän välittäisi minusta enemmänkin...
Kun kävelimme keskustaan, hän kyllä pikkasen vihjaisi siihen suuntaan ja sitten minä vain huiskutin hei-hei...