Juu niin se vaan on, eikä muuten harmita. Muistan, ku sillo nuorena pukkas paniikkia, kun se otti vaan niin kirjaimellisesti, siis että sit on ilman koko kesän.

Tänään pysyttelen yksin kotona ja nautin olostani. Olen jo yhdet päikkäritkin ottanut. Menee siis viikonloppu just niin kuin sen kuuluukin, levätessä.

K:n käytös on minua harmittanut ja olen kyllä miettinyt sitäkin, että olinko minä liian hyökkäävä? Voi olla, mutta luotin siihen, että jos ollaan ystäviä, voi kysyä suoraan. Se, että saan vastaukseksi sen, että toinen väittää olevansa niin absoluuttisen oikeassa, tuntui kamalalle. Sekään ei olisi harmittanut niin, jollei samaan syssyyn olisi tuominnut muita ihmisiä.... no se siitä.

Minulla on eräs tuttu mies, jonka tapasin keväällä työmatkalla. Hän olisi tullut ensi viikonloppuna meille!!! Onneksi ei sitten aikataulut sopineet yksiin, sillä muutoin olisin saattanut suostua ja olisin sotkenut omat asiani!

Yritän pysyä tasapainossa itseni kanssa.