Tässä jokin aika sitten K suositteli minulle erästä kirjaa luettavaksi. Siksi, että siinä oli hyvä kuvaus miehen ja naisen välisestä ystävyydestä. Luin kirjan ja se oli erittäin hyvä, ja jotenkin se vain lähensi meitä.

Tänä aamuna tapasimme ja hän oli meillä. En silti suostunut suudelmaa pitemmälle. En tiedä mikä minua estelee, mutta jotenkin en vain voi. K:lle kaikki on niin mutkatonta, mutta minulle ei. Olen estynyt ja se johtuu siitä, että K ei ole vapaa.

No, me tapailemme silloin tällöin ja se saa riittää.
Olihan minulla kesälläkin E:n kanssa sama juttu, että kirja vaikuttaa. Lahjoitin silloin E:lle kirjan, joka oli niin häntä. Nyt jouluna laitoin hänelle sähköpostilla joulutervehdyksen ja yllättävää kyllä, mutta hän laittoi myös minulle. E:n olen koittanut unohtaa, sillä niin on parempi.

K taas sanoi, ettei haluakkaan päästä minusta eroon...