Aamulla olin kaupungilla ja tapasin J:n! En ensin huomannut häntä, mutta hän huomasi minut, vaikka juttelikin jonkun toisen miehen kanssa. Hihkaisi nimeni ja kun hänet näin, oikein polvet notkahtivat. Hän vaan on aina niin komea ja hymynsä niin valloittava. "Ripitti" minua sillä, että kun minua ei ole näkynyt. Olin ihan puissa, että olet tainnut vaan vältellä Meillä on aina sellasta hulvatonta läppää ja nytkin sanoi, että kun yhteen aikaan törmättiin tämän tästä, melkeinpä haitaksi asti, niin viime aikoina ei ollenkaan. Kysyin, onko ollut ikävä ? Ei enää... Mitä sillä tarkoitti, sitäkö, että näki juuri minut vai sitä, että hänellä kenties on joku.

Meillähän oli vipinää 80-luvulla. Hän sai minut silloin ryhtymään tupakkalakkoon ja palkkioksi siitä tuli kerran meille... Ups! Se oli huikeaa, mutta se jäi siihen yhteen kertaan. Minä voisin ottaa revanssia ihan milloin vaan Tosin nyt en kyllä enää polta... Mutta, ainahan sitä vois jonkun syyn keksiä.

J kuuluu niihin miehiin, jotka vaan ovat huippuihania ja jollaisen kanssa on turha kuvitella mitään suhdetta. On samaa sarjaa ihanan miehen kanssa. Niitten kanssa ollaan van, vähän hengaillaan ja se siitä.