Ansaittu vapaapäivä, wau! Heti aamupäivällä K tuli käymään ja toi minulle reissultaan tuliaisia:) Tosi mukavaa. Jännitin aivan kauheasti hänen tuloaan, sillä en tiennyt mitä ja miten hän haluaisi meidän jatkavan. Pelkoni oli täysin turha, sillä hän on viisas mies ja sen takia niin hurmaava! Itseäni minä enemmän pelkään... Puhuimme suoraan ja sain tietää, että toki hän haluaisi rakastella kanssani, mutta ei halua minua sekoittaa. Kerroin hänelle vain sen, että en voi, en pysty, koska se olisi niin väärin. Sen jätin kertomatta, että minäkin haluaisin...

B:n kanssa laitellaan vain hauskoja sähköposteja. Minusta se on varsin piristävää ja viatonta. Hänen huumorintajunsa on niin hyvin kehittynyttä. Pidän siitä, että hän ottaa kopin aina heitoistani.

L on mahdoton! Minun on vaikea ymmärtää sitä, että hän löysi uuden ja meidän tapaamiset jäi, niin miksi hänen on nyt solvattava minua. Loukattava kaiken aikaa, siksikö, että minun on siten helpompi unohtaa... Tottahan se kyllä on. Nyt en voi edes ajatella, että enää tapaisin häntä, kun hän on niin kovin minua sättinyt. Ei kyllä ihan kypsän aikuisen käytöstä.

Saisinkohan nyt loppupäivän olla rauhassa, vaikka vain omien pikkumiehieni kanssa. Heidän kanssa oleminen on niin kovin paljon mutkattomampaa:)