K kävi tänään työpaikallani. Soitti ensin aamulla ja tuli sitten moikkaa minua töihin. Pyysi minua ottamaan kalenterin, että olisi voitu sopia kahvittelupäivä. En ottanut. Kun K saapui, kerroin olevani pari viikkoa lomalla ja että ainakin ensi viikko menee täysin lasten kanssa. Ei ole aikomustakaan tinkiä siitä. Lapseni ovat ansainneet minun läsnäoloni koko viikoksi.

Seuraavalla viikolla alkavat koulut ja silloinkin minulla on lomaa. Tosin joudun käymään sairaalassa ja silloin tarvitsen kuskia. Hän olisi ilman muuta halunut lähteä. Todella kilttiä, mutta olen jo pyytänyt isääni, joka lähtee mielellään myös minua kuljettamaan. Sanoin sen K:lle, etten aio sitä peruuttaa. Sitä paitsi on mukavempaa tulla oman isän kyydissä naama puuduksissa, kuin jonkun vieraamman:)