Lomaa vietellessä lähdin nuorekkaasti maleksimaan kaupungille. Viritin MP3:n ja  sitten vaan tallaamaan. Ilma oli sen verran viileä, ettei ihmisiä juuri kamalan paljoa liikkeellä ollut. Kiertelin kaupoissa ja kappas, kun siellä törmäsin Ihanaan Mieheen.

Tähän mieheen olen aina törmännyt juuri kaupungilla. Ollaan sitten jutusteltu kaikkea. Hän on erittäin hyvän näköinen, aivan hemmetin hyvä käytöksinen ja jollei tuntis häntä, niin luulis, että haluaisi tapailla enemmänkin 

Niin oli tälläkin kertaa: Flirttailee ihanan herrasmiesmäisesti ja sanoo joka kerran, kuinka ihana oli tavata ja nähdään taas jne. Varsin piristävä tapaus!

K muuten soitti viime viikolla. Kysyi, ollaanko me vielä ystäviä? Sanoi, että mikäs siinä. En kuitenkaan halua enää puhua hänen kanssaan asioista sillai niin kuin ennen, koska en halua riidellä. Tuntuu, että heti tulee riitaa, jos ollaan eri mieltä. Lupasi soittaa tällä viikolla, että voitaisiin mennä kahville. Toivon tavallaan, että jos unohtaisi, ei minua harmittaisi.