Juuri kun pääsin valittamasta miehistä...niin tapasin tosi miehen! Jälleen työni puolesta. Emännöin tilaisuutta, missä oli huomattavasti minua vanhempi mies. Huolehdin hänestä ja oman osuuden hoidin hyvin, niin kuin aina ennenkin. Tein siis vain työtäni...

Koitin koko ajan olla huomioimatta sitä, miten upea mies oli. Mikä käytös ja pilke silmäkulmassa. Yritin olla asiallinen, mutta silti huomaavainen. Se oli todella vaikeaa, sillä aivan ilmiselvästi mies flirttaili kanssani. Mikä huolestuttavinta, niin en ollenkaan pannut sitä pahakseni. Kun hän kävi miesten huoneessa, niin kysyi minulta, olenko koskaan käynyt siellä? Kun vastasin nauraen, että no en toki, niin jatkoi, että siellä on minun kuva seinällä?! Kun olin kummissani, vei minut katsomaan ja joo, siellä oli sellainen kalenteri, missä oli hemaiseva nainen... Nauroin entistä enemmän ja mietin itsekseni, että riisuiko hän minut?

Jo tavatessamme, hän ei tervehtinyt minua kädestä, vaan otti karhumaiseen syliinsä. No, olimmehan jo aiemmin tavanneet. Silti olin hiukan hämmentynyt, joskaan en pahastunut. Minulla oli erittäin hyvä olla. Kun saatoin häntä kotimatkalle, hän tarkensi, että tulenhan halaamaan. Lupasin tietenkin, enkä aavistanut mitään... Hän kaappasi minut syliinsä, suuteli ja kunnolla! Sekosin! En voinut olla vastaamatta suudelmaan. Hän kuiskutteli korvaani, kuinka himoitsee minua, että olen kiihottava... Olin aivan varma, että tämä ei tapahdu minulle! Onneksi hänen oli mentävä ja minä suorastaan juoksin kotiin.

Kotona läikät poskilla palaen muistin, että ei hiivatti, minun piti kysyä häneltä lupaa erääseen työasiaan, mikä on vielä hoidettava. Jotenkin seottuani, se oli unohtunut. Oli pakko soittaa ja hän vastasi heti. Sain soperreltua asiani ja kuulin hymyn hänen äänestään, kun hän antoi luvan...jos lupaan suudella häntä vielä joskus... Eiköhän se onnistu, vastasin