Tapasin esimieheni, joka ei siis ole sama M, jonka tapasin toisessa kaupungissa, joten taidan nimittää esimiestäni kirjaimella B. Menin töihin ja jotenkin me vain törmäsimme, eikö ole ihmeellistä... tavata esimies työpaikalla, joskus käy niin. No, mutta, tuskinpa hän nyt minun naamasta untani näki:) Silti, oli oikein mukavaa nähdä hänet, etenkin kun se uni kutkutti sisuskalujani.

L, hänestä en ole kuullut koko päivässä yhtään mitään ja se on ennen kuulumatonta. Tiedän kyllä syynkin. Hän haluaa minusta eroon. Kun en voi antaa hänelle niin paljon kuin hän haluaa, hän laittaa uutta matoa koukkuun. No, ehkä selviän siitä. Tosin kun L ei enää suostu meidän sessioihin, minun olisi saatava uusi, mutta se ei ole helppoa!

Toisaalta, olen ajatellut luvattoman paljon K:ta, jota en saisi ajatella, en sitten ollenkaan. Jos olisin viisas nainen, en tapaisi häntä enää koskaan. Jokainen tapaamisemme on riskaapelia, ihan joka kantilta. Silti, olenko ikinä ollut viisas... Oikeesti, en haluaisi ja haluaisin, siis kertakaikkisen kamala tilanne!