Minusta ihan tuntuu siltä, että voisin jonnekkin mennä, missä voisin olla ihan yksin. Nykyaikana sellainen yksinolo on ylellisyyttä, minulle siis. Aina on hälinää ympärillä ja hiljaisuudesta ei ole tietoakaan. Minun tarttis päästä laittamaan ajatukset järjestykseen.

L:n kanssa on nyt jääkausi! Hän on täysin heittänyt minut yli laidan ja onneksi osaan uida, muuten olisin hukkunut. Tai paremminkin, osasin varautua ja minulla oli pelastusliivit, jos vertauskuva sallitaan. Vittuilemalla on minusta helppo päästä, niin en jää ruikuttamaan. Totta on, että lopetin meidän seurustelun aiemmin, mutta tein sen hienotunteisesti, jos niin voi väittää. Sen jälkeen olemme silti tapailleet, mutta se katkera piikittely ei ole jäänyt minulta huomaamatta. Oliko hänen saatava jotenkin kostaa, kokemansa vääryys.. Vaikea käsittää. No, onko miehiä aina nii helppo käsittää, kun ei naisiakaan...

B oli eilen taas melkosen mukava. Toisaalta jään joka keskustelun jälkeen miettimään, flirttailiko hän, vai minä, vai oliko se sittenkin puhdasta asiaa. Hih, no pikku, pikku viaton flirtti tekee kyllä eetua arjen kiemuroissa. Tosiasia on se, että en tunne vetoa sillai B:n suhteen ja se on minusta varsin lohduttavaa.

K on edelleen reissussa ja sekin on hyvä, niin ei tarvitse pelätä tai pikemminkin jännittää hänen tapaamistaan. Onneksi ei laita edes viestiä, sillä nekin sekoittaisivat minut. Luulen, että hän tietää sen ja säästää minua. Olenhan kertonut hänelle, etten voi ryhtyä mihinkään hänen kanssaan. Olen jotenkin pettynyt siihen, että hänellä on sellainen käynyt edes mielessä. Se lataus vaikuttaa meidän suhteeseen.

Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan. Odotan asioiden ratkeamista ihan muulla alalla, kuin mitä miehet siihen vaikuttavat.