Minun kaikki suhteeni viimeisen kymmen vuoden ajalta ovat päätyneet siihen, että minulla on paukahtanut päälle hylkimisreaktio! Sen takia en viitsi alkaa suhteeseen, koska ennemmin tai myöhemmin se tulee!

Minulla on ollut ihania miehiä, joskin kaikki eivät. Ne ihanatkin miehet aiheuttavat ennen pitkää sen, että alan hylkiä!? Joku juttu vaan alkaa ärsyttää. Olen päätynyt siihen tulokseen, että minun ei kannattaisi lähteä mihinkään suhteeseen, koska se toinen osapuoli joutuu sitten kärsimään.

Pahinta on se, että kun yrittää sille toiselle selittää, ettei vika ole hänessä, niin se on totta! Siis, useimmissa tapauksissa. Minussa se vika on, kun en vaan jaksa!

Etenkin kun on ollut sellaisia ns. helppoja miehiä, joita minun ei ole juurikaan tarvinut *vietellä* tai se on käynyt helposti. Haluan, että mies viettelisi, mutta sekään ei saa olla helppoa. Ei oo helppoo, ei