Kirjoitin pitkän kirjoituksen ja kun painoin julkaise, niin kaikki hävisi! Eikä ollut ensimmäinen kerta.

Tämän blogin pito loppuu tähän. Aloitan uuden, jollain toisella palvelimella.

Elämä miesten kanssa jatkuu ja niistä tarinointi, mutta toisaalla....

Kiitos ja kummarrus!

Ihmettelimme molemmat, kuinka me, mukamas järkevät ihmiset olemme niin hullaantuneet, että toimimme hetken mielijohteesta! No, se oli taas niin upeaa, että sitä muistellessa naama vääntyy väkisin muikeaan hymyyn.

Hän kohtelee minua niin hyvin, että se tuntuu unelta. Hän kuuntelee minua ja muistaa, mitä olen sanonut. Jopa ihan pikkujuttujakin. Niiden puitteissa osaa huomioida minua. Sanoin hänelle, etten ole moiseen tottunut, mutta hän kertoi, kuinka haluaa hemmotella minua. Senkin taidon hän todella osaa. Miksi en nauttisi siitä.

Eritoten olen viehättynyt siitä, miten kypsä hän on. Minua on aina viehättänyt miehessä hyvä itsetunto. Sitä tällä miehellä on. Minun ei tarvitse sitä millään lailla pönkittää ja se on huojentavaa. Hän tietää olevansa ihana ja voin sanoa sen hänelle iloiten. Juuri sen takia hän luottaa minuun ja antaa minulle vapaan elämän. Ei ole mustasukkainen, koska näkee ja tuntee minusta sen, että hän on kuitenkin minun ykkönen. Voin kertoa hänelle, että tapaan muita miehiä, mutta sänkyyni en huoli muita kuin Hänet...

Nyt luulen, että menee aikaa, ennen kuin tapaamme, mutta minulle riittää, että hän on olemassa ja saan hänet aina silloin tällöin.

Hän on niin aktiivinen, että sekosin laskuissa kuinka monta kertaa me rakastelimme, mutta ennen kuin aamu koitti, niin todella usein. Välillä juttelimme ja söimme ja taas hän alkoi suudella minua ja tuli minuun. Meillä oli niin upeeta, että millään ei saatu kylliksemme. Yritimme toki nukkuakin, mutta heräsin siihen kun hän oli jälleen kimpussani. Hän tuli minuun ja jäi minuun, koveni sisälläni uudestaan ja taas olin kuin vuoristoradassa.

Voisi kuvitella, että hän olisi ottanut jotain potenssilääkettä, mutta sen verran väitän olevani kokenut, että kyllä nyt oli kyse vaan aivan jumalattomasta halusta.

Seuraavan kerran me tapaamme ehkä ensi kuussa... Miten sitä taas jaksaa odottaa.

Toki Ihana mies haluaisi tavata, mutta minä en enää kykene. Olen niin Miehen pauloissa, että  en tiedä kykenenkö koskaan kenellekkään muulle. Tuntuuko kukaan enää miltään hänen jälkeen... No, siltä minusta nyt tuntuu.

Eilen sain yllättäen viestin Mieheltä Yllättävää siinä oli se, ettei me juurikaan laitella viestejä, koska se vaan on hankalaa hänen puolelta. Sovimme seuraavan tapaamisen silloin kun tapaamme ja sitten käytämme sähköpostia ja hän soittaa, kun hänelle tulee tilaisuus.

Eilen tuli viesti, ulkomailta, missä hän on matkalla. Seurueestaan erossa hän laitteli minulle viestejä ja viestittelimme noin tunnin verran. "Juttelimme" ensi viikon tapaamisestamme, mitä kumpikin odottaa aivan innoissaan. Olisi niin kivaa puhua jonkun kanssa siitä, että minulla on tapaaminen, mutta koska kyseessä on ajan kuvan mukaan "salarakas", siitä ei puhuta. Enkä haluaisi sillai kenenkään tietävän, ketä tapaan, koska siunausta en saisi keneltäkään.

Kaikkeen sitä ihminen taipuukin.

Onneksi on sellaisiakin "suhteita", joiden kanssa voin julkisesti liikkua. Joskaan ne eivät ole sellaisia suhteita, joiden kanssa menisin sänkyyn. Minulla on usein avec monissa tilaisuuksissa ja minua vain hivelee, jos joku kuvittelee, että minulla olisi jonkun heidän kanssaan suhde. Sillä varjolla kukaan ei pääse tietämään minun salarakkaasta.

Tosin, täytyy olla varovainen kaikkien avecien kanssa, ettei syntyisi mitään vakavaa. Minun puolelta ei, mutta... Nämä avecit ovat vain hyviä ystäviäni ja en soisi heidän kokevan sitä, että en kuitenkaan kykenisi suhteeseen. Miehen kanssa meillä on selvät pelisäännöt ja siksi se toimii.

Joopajoo. Niinhän ne kaikki sanoo. Joku siveä romantikko sanoo, että silmiä, koska silmät ovat sielun peili ja lässynlässyn. Kun ei uskalla muuta katsoa

Muutama kertoo katsovansa nenää! Nenää?? Voiko mitään tylsempää olla kuin nenä? Paitsi kun sitten väitetään, että mitä isompi nenä, sen paremmin varustettu...

Minäpä katson aina SUUTA En voi sille mitään, että jään aina siihen. Katson suuta, koska se puhuu, hymyilee, virnuilee... Katson heti, olisiko suudeltava. Ei saa olla liian paksuja huulia, ei liian ohuita, mutta sellaiset sopivat. Suu on minulle niin tärkeä, että en ollenkaan voi kertoa, minkä väriset silmät Miehellä on tai Ihanalla miehellä. Jimillä ne ovat siniset, koska minulla on niin paljon kuvia hänestä ja ne suorastaan loistavat hänestä.

Miehellä on ihan normi suu, mutta hän suutelee loistavasti! Siis niin taidolla, että se tuntuu joka paikassa. Ihana mies suutelee myös hyvin, mutta jotenkin aika vaativasti, suorastaan rakastelee suudelmillaan. Hänen suu on myös aika ilmeikäs. Mitä tulee Jimin suuhun, katson sitä aina ihan lumoutuneena. Hänellä on niin upea hymy, että jo se tuntuu munaskuissa myöten. Hänellä on erittäin kauniit hampaat ja usein suorastaan yllätän itseni haaveilemasta, miltä tuntuisi sellaista suuta suudella.

Sellainen päivitys vielä, että Miehen kanssa on seuraava tapaaminen jo sovittu ja odotan sitä kuumeisesti. Aikaa siihen on kaksi viikkoa. Ihana mies haluaisi tavata heti juhannuksen jälkeen, mutta olen kertonut hänelle, että minulla on viikot töitä ja hänellehän ei viikonloput sovi, joten.... Jim on ollut nyt hissukseen, vaikka laitoin hänelle ihan asiallisen viestin vain kysyäkseni ihan normiasiaa. Eli valtakunnassani on kaikki oikein hyvin!

Jim oli taas aktivoitunut. Heh, aivan ihana, mutta tiesin hänen olevan tosi kaukana, niin hyvähän sieltä oli huudella. Hän laittoi taas kuvan ja sitten sellaista tekstiä, että äkkinäinen voisi kuvitella hänen olevan tosissaan. No, olen leikissä mukana, mikäs siinä.

Miehellekin vastasin melkein saman tien tai en nyt ihan, mutta sitten kun sain koneen auki.

Onneksi saan kuitenkin olla ihan omissa oloissani, sillä Mieskin on kaukana. Kaikki ovat matkojen päässä minusta, niin mitään äkkinäistä ei voi tapahtua, vaan saan ihan rauhassa viettää omaa rauhallista lauantai-iltaani.

Tapasin Miehen ja se oli upeaa. Olin niin odottanut sitä hetkeä, että pääsin hänen syliinsä. Silti hiukan jännitin ja jouduin ottamaan muutaman drikin, ennen kuin koin olevani luonteva. Tyhmää. Silti, upposin hänen syliinsä lukemattomia kertoja. Se oli niin ihanaa. Käsittämätöntä, että rakastelu voi olla niin antoisaa ja sitä voi harjoittaa niin paljon. Onneksi meillä on aina aikaa enemmän kuin pari tuntia. Olimme yhdessä edellisen päivän iltapäivästä seuraavaan aamuun.

Oli sitten melkeinpä odotettavissa, etten jaksanut Ihanaa miestä. Mietin kuumeisesti, miten kertoa se hänelle, kunnes ruokoukseni kuultiin ja hän itse ilmoitti, että tapaamista on siirrettävä. Huokaisin syvään ja se päivä, mitä hän ehdotti, ei sopinut minulle. Sen jälkeen hänestä ei ole kuulunut mitään??

Tapaus Jim on myös edelleen olemassa. Juuri kun kuvittelin, että hän laantui, niin entistä ehommin alkoi viestittää ja kuvien kera... Auts! Ihan ihanaa. Silti, minulle tuli vakaasti sellainen olo, että ei me koskaan varmaan ihan livenä olla sillai. Hän haluaa minulta virtuaaliseksiä ja koska molemmilta onnistuu sanallinen puoli, niin sitä on hyödynnettävä.

Nyt kuitenkin otan ihan rauhallisesti. Kerään voimia Miehen uuteen tapaamiseen, sillä sellainen on odotettavissa, jos vain saan työasiat hoidettua siihen malliin, että pääsen lähtemään. Mies on järjestänyt jo kaiken ja ilmoitti minulle vain päivämäärän.

Ihana mies lähestyi minua ja lupasin. Meillä on treffit ensi viikolla! Olen hullu. Olen juuri toipunut silloin Miehestä ja sitten lennä Ihanan miehen syliin. En ymmärrä, miten minä voin, mutta yhtään ei kaivele. Pidän heistä molemmista ja voin vapaana naisena tehdä mitä haluan. Toisin kuin he, ovat varattuja, niin palaavat sitten puolisoidensa luokse.

Juuri kun vaihtelin kiihkeitä viestejä Ihanan miehen kanssa, piippasi kännykkäni viestiä... Jim! Ei ole totta, oli pikkasen ruuhkaa... Jim oli taas niin kiihkeä ja innoissaan ja on kyllä ihan pakko myöntää, että hänen takiaan meni yöunet.

Olen kyllä sellaisen kesäkeiton nyt keitellyt, että täytyy vaan kädet kyynärpäitä myöten ristissä toivoa, että selviän kunnialla. Kyllä se tästä laantuu. Kesä varmaan kaikessa lämpimyydessään teettää kaikenlaista.

Hyvästä seksistä ei vaan pysty kieltäytymään, mutta silti toivon, ettei Jim... ei nyt, ei vielä...

Olen sopinut Miehen kanssa kaikki, tapaamme ja odotan sitä ihan mielettömästi. Käyn tosi kuumana pelkästä ajatuksesta. Ihan innoissani olen järkännyt meidän tapaamista ja mielessäni kuvitellut kaiken, miten ihanaa se tulee olemaan... auts!

Kunnes tänään, Jim!!! Voi hemmetti. Viestittelimme niin kiihkeitä viestejä, että huh! Olen ihan satavarma, etten kykene häntä vastustamaan. Tiedän, että hän on vaarallinen. Just sen takia, että on niin tavattoman seksiä tihkuva. Olen kaiken aikaa kuvitellut, että se on vain yksipuolista, kunnes tänään kävi ilmi, että hänkin pitää minua himoittavana. Menin sekaisin saman tien. Olin yrittänyt parhaani mukaan olla cool ja torjua hänet, mutta nyt en enää kykene. Olen ihan varma, että jonain päivänä se tapahtuu... tai en usko, ennen kuin se tapahtuu, mutta haluan niin käyvän! Luulen, että se on väistämätöntä. Jim oli sitä mieltä, ja se oli minullekin yllätys.

Olen usein saanut kuulla olevani seksuaalinen ja että se jotenkin näkyy, mutta en ymmärrä miten? Jim väitti sitä samaa tänään. Jopa naiset ovat sanoneet siitä minulle, mutten itse vaan sitä tiedosta.

Tänään sain viestiä Jimiltä, miksei me tavattu?? Heh, no, minusta se oli vain hyvä, sillä niin uskomatonta kuin se onkin, olisin varmaan vieteltävissä. Jim on niin seksiä tihkuva, että alkaa olla jo vaarallinen. Yritän pitää pintani, sillä häneen en halua langeta. Oikeasti luulen, että hän leikkii ja pitää tästä leikistä, että pitää minua sillai pikkasen langan päässä. Tykkää siitä, etten roiku hänessä ja eilenkin pakenin paikalta. Voi olla, että menee aikaa, ennen kuin satutaan samaan kaupunkiin...

Minulla on nyt koti-ilta. Kävin kaupassa, missä törmäsin erääseen tuttuun mieheen, niin että jäin suustani kiinni ja pitkäksi aikaa. Kun olin tekemässä lähtöä, hän sanoi, että olisi halunut minusta seuraa, vaan kun olin juuri kertonut, että menen kuskaamaan nuorisoa. Hymyilin pahoittelevasti. Oikeasti olin vaan tyytyväinen, sillä miten muuten olisin voinut kohteliaasti kieltäytyä? Nyt saan olla omassa rauhassa kotona ja se kyllä maistuu.